27.11.2006 - 03:05
Siis voi Jeesus, sanon minä! Nyt tulee pitkä ja kärttyisä kyllästyneen ja tympiityneen tädin vastalause. Sähköpostiini kolahti tuttavaltatai kaverilta tai mikä hän nyt ikinä sitten onkaan kutsu lähteä Sexhibition-messuille hänen kanssaan. On kuulemma ihan oikean pornoleffan kuvaukset ja "haluatko pornotähdeksi"-jokujoku ja räsypokkaa ja kinkyä sitä sun tätä. Ei tainnut kaveri tietää, että olen luvannut 90-luvun alussa, että jos ikinä sanon mitään "ois muuten kiva mennä tonne erotiikkamessuille puuhastelemaan. Sielt vois saada jotain uusia virikkeitä ja ideoita ja sais nauttia aikuisviihteestä ilman tiukkapipomoralisteja" viittaavaakaan, minulta saa katkaista äänijänteet. Olen kuullut vastaavia lauseita 90-luvulta lähtien, kun seksistä on tehty merkittävin viihdeartikkeli sitten musiikin keksimisen ja nyt alkaa oikeasti riittämään. Riittää. Riittään. Siis oikeasti.
En voi yksinkertaisesti käsittää tätä nykytrendiä, jonka mukaan kaikkien pitää käydä "erotiikkamessuilla", käyttää seksissä leluja, katsoa pornoa ja olla muutenkin kaikin tavoin korostetun seksikeskeisiä, sekä vielä liittää porno omaan seksielämäänsä, vaikka väkisin. "Kun se on luonnollinen ja iloinen asia, se on aikuisviihdettä, hei!" Mitä vitun aikuisviihdettä??!! Minua ei voisi porno vähempää kiinnostaa ja kyse ei ole siitä, että olisin nähnyt vain "keskinkertaista mainstream-pornoa" ja että kaipaisin siihen jotain eri näkökulmaa tai taiteellisia aspekteja, vaan että porno ei ole mun juttu, se ei tee mulle mitään, siis ei mitään. Siinähän nuo näkyvät nylppäävän, jaahasvainiin, varmaan sairaan hauskaa laskeskella mielessään rahoja, kun imee jotain himonussijannäköistä äijää suupielet ruvella. Tällaisia ajatuksia porno minussa herättää. Että taitaa olla tytöllä pimpparis vähän kärsinyt, saakohan se vakuutusrahoja jokaisesta virtsatietulehduksesta ja hiivasta? Olipa se mainstream- tai feministipornoa tai mitä hyvänsä "aikuisviihdettä" tai "eroottista taidetta"(taiteeksi nimitetty panemisen kuvaaminen on jotenkin niin helvetin tyypillistä tälle ajalle. Jokaiselle jotain; raavaille ja rempseille perusmiehille- ja naisille olis tällaista iloista jumpsuttelua musiikin tahdissa ja herkille, mutta kriittisen vaativille kulttuuri- ja taideihmisille tarjoamme mustavalkoisena korealaisen kuuromykän pojan, jota 75-vuotias englantilaisnainen jyystää ja vapautuu samalla ihmisenä, palaa suuren naiseutensa alkujuurille ja kai te nyt tajusitte hei tän diskurssin tässä, hei? Et tää ei niinku alista naista! Nainen on tekijä, hän on oman seksuaalisuutensa subjekti! Ja sit tää oli niinku elämys, sekä älyllisesti että visuaalisesti, että tosiaan, 75-vuotias eläkeläisnainen onkin seksin ruumiillistuma, wau!
Minun puolestani saa olla, hienoa, onnittelut sille, jolla on hyvä seksielämä tai joka keksii seksin eläkeiässä ja vapautuu, whatever, mutta miksi minun on pakko koko ajan nähdä, kuulla ja lukea toisten ihmisten seksiasioista?! En halua! Miksi katsotaan olevan tarpeellista, että silmissäni vilisee jotain vieraiden ihmisten sukupuolielimiä? Joka paikassa! Pankaa ne pois!
Minua ei vaan yksinkertasesti kiinnosta katsoa kun muut panee. Kaverit tyrkyttää pornoleffoja ja puhuu niistä( tai siis pari kaveria yhdestä porukasta) ja ovat sitä mieltä, että koska se ei minua kiinnosta, niin olen tosi estynyt tiukkapipo ja ratkean mustasukkaisuudesta, jos mies vaikka jää kiinni pornon katselusta tai jotain. Ja, tsihihihii, varmaan tosi boring ja kylmä sängyssäki, hihhihihii... Ja tietty pahinta, mitä kukaan voi tänäpäivänä olla, on olla aseksuaalinen tai estynyt, kukaan ei kehtaa julkisesti myöntää olevansa ihan tyytyväinen ilman seksiä tai että se on vain yksi osa-alue elämässä, joskus sitä on ja joskus ei, mutta se ei ole mikään ihmisen perustarve. Syöminen ja nukkuminen on. Ihminen, jolla ei ole seksielämää ja jota seksi ei kiinnosta, on joku sääliteltävä rampa tai naurettava pelle ja luuseri ja taatusti raiskattu, eikä osaa nauttia aistillisuudesta. Mitä elämää! Toi ei siis VÄLITÄ seksistä, tajuuttekste!? Se ei oo vaan kunnolla saanu, ehehe ehehe.
Naiset, julkkikset tietty etunenässä haluaa antaa itsestään tosi seksipeto-kuvan; vain kyltymätön ja kaikkea kokeileva ja harrastava nainen voi olla seksikäs tai edes NAINEN, tämän asenteen mukaan. Ensimmäinen askel on "rohkeat kuvat". Kaikkien pitää sellaiset tehdä. 90-luvulla Englannissa joka ikinen vähänkin julkisuuden kanssa tekemisissä oleva nainen oli jonottamassa miestenlehden kansikuviin. Ah, vapautumista, nyt mä oon vasta nainen! Sitten haastatteluissa julkut vihjailevat kovasti, kuinka vitusti harrastavat seksiä ja kuinka mahtavaa se heillä on. Jotkut helvetin julkisuushuorat kirjoittelevat pikkutuhmia kirjojaan(eikä kukaan tajua tai ehdi edes oikolukea niitä ennen julkaisua), koska ovat niin rohkeita ja seksiä tursuavia nykynaisia.
Minusta seksi on kahden ihmisen välinen asia, eikä se, ettei välitä tai pidä pornosta, kerro mitään kenenkään seksuaalisuudesta tai nuppifjongasta tai jommankumman puutteesta. Estyneisyys ei liity siihen välttämättä mitenkään. Suomessa ollaan vielä kaikenlisäksi ihan naurettavia, kaikki menee joukkpsykoosissa mukaan näihin juttuihin. Tottakai Rakel Liekistä tehtiin joku seksin ylipapitar ja tottakai Rakel Liekki tulee olemaan ex-pornotähti loppuelämäsä, tekipä mitä hyvänsä. Suuri yleisö muistaa sen porno-osuuden aina, vaikka muuta ei muistaisikaan. Pakko vielä mainita tässä, että olen vi-tun kyl-läs-ty-nyt kuulemaan, kuinka Rakel on "oikeesti hei älykäs" ja kuinka Rakel on "tehny mielettöän career-moven ja tienannu rahaa ja se on feministi ja vahva nainen ja kuvataiteilija, tottakai se on Tosi Fiksu Nainen eikä mikään bimbo".
MITÄ VÄLIÄ????? Rakel on tunkenut alapäänsä telkkariin esiteltäväksi ja jauhaa seksistä telkussa, netissä sekä lehdissä. Mua alkaa kyllästyttää ja mä haluan vetää itse rajani siihen, kenen fjoosaa katson telkkarista, jos nyt niin sattuu käymään, että päätän katsoa fjoosia joskus telkkarista. Eikö Rakelin toosaa pääse mihinkään pakoon?
Minulla on sellainen käsitys, että pornoa on ja se on keksitty, koska se on enemmistön mielestä tuomittavaa ja juuri se, että kukaan ei myönnä, mutta moni sitä joskus katsoo, tekee siitä pornoa. Porno oli kai ennen pieni, salattava, vähän "paheellinen seikkailu", juttu, jota käytiin kokeilemassa ja joka oli eräänlainen yksityinen kokemus, joka oli sitä nautinnollisempi, mitä salaisempi . Elänkö jossain 1950-luvulla kun ajattelen näin? No enpä elä, vaikka joskus tekisikin mieli ottaa aikakone tiukan moralismin aikaan ja virkistäytyä näkemällä vain vaatetettuja ihmisiä ja kuuntelemalla vaikka sitten sievisteleviä ja häveliäitä julkkiksia. Ihan kuulkaa vaan vaihtelun takia.
Minusta pornosta viedään se salattu kiihko ja jännitys, koska se on jokapäiväistä leipää nykyään. Ei kukaan häpeä tai salaile sitä enää, päinvastoin, tässä pitäisi varmaan hävetä ja salailla sitä, ettei harrasta pornoa tai "aikuisviihdettä", vaan omistaa yksityiselämän...niin, eikä sitten tarvitse heittää mitään "sulla on blogi ja sä kirjotat sosiaalipornoa, ei sulla oo yksityiselämää"-kommentteja. Ei ole sama asia, todellakaan.
Joo, kyllä pornon katselu voi saada fyysisen kiihotuksen aikaan tietyssä tilassa, mutta pään se jättää kylmäksi. Siis mulla. Eikö ihmiset enää osaa käyttää mielikuvitustaan ja tehdä, niinkuin hyvältä tuntuu, vai miksi meille syötetään meidän seksielämämmekin valmiina tarjottimella? Aina on tehty seksiä kuvaavia taideteoksia tai kannanottoja ja ne ovat varmasti toimineet juuri tarkoituksensa mukaisesti: kiihottaneet ihmisiä, koska se oli tuhmaa ja salaista. Ihmiset ovat muinoin joutuneet itse keksimään petihuvituksensa ja löytäneet miellyttäviä juttuja, kun sitä sukupuolielämää ei ole revitelty joka paikassa. Voisin kuvitella, että olisi antoisampaa itse keksiä joku juttu ja kuvitella olevansa tosi harvinainen ja ainutlaatuinen, kun sen kekkasi, kuin tämä, että opaskirjoja, videoita ja kursseja löytyy ihan jokaisen suuseksitekniikan täydelliseen hallintaan. Missä on se hauskuus ja itse löytäminen? En sano edes "leikki", vaikka voisin, koska "leikki" on nykyään aikuisten seksivälinetouhua, onhan meillä "aikuisten lelukauppoja" sun muita juttuja, joilla aikuiset ihmiset voivat paeta elämäänsä ja "leikkiä" vaikka pornotähteä välillä....
"Tee näin, niin olet estoton ja tuhma ja miehesi villiintyvät"-on jonkun helvetin Cosmopolitanin pääasiallinen viesti nuorille naisille. Ei vaihtoehtoja. Sehän on siis nuorille naisille suunnattu lehti ja käsittelee seksiä ja seksuaalisuutta( huomaa "artikkelit") sillä asenteella, että "hommaa itsellesi fantsu mies. Meidän ohjeillamme viettelet alfauroksen. Sitten vain seuraat ohjeita ja teet lehtemme neuvoman(kuvitetun kama-sutra-feng-shui-3D-julisteena- ensi- numerossa) temppuradan sängyssä(vai harrastetaanko seksiä enää sängyssä ollenkaan, onko se jotain epäseksuaalisten tiukkapipouskovaisten touhua?) miehesi kanssa, niin saat hänet pidettyä itselläsi ja saat häneltä mitä haluat". Toisin sanoen seksi on kauppatavaraa ihmisuhteissakin. Kai siihen turtuu ja alkaa tarvita jotain cosmon temppukouluja, kun mikään ei oikein riitä pitämään mielenkiintoa yllä. Pitää jatkuvasti todistaa kyvykkyytensä seksikipailussa.
Samaan aikaan lehti kehottaa naisia olemaan "itsenäisiä, vahvoja, villejä, vapaita, menestyviä, rohkeita, sporttisia, vietteleviä, tuhmia, uskollisia, solidaarisia kanssasisarille ja riippumattomia miehistä". Siis mitä??? Kyllä, näin Cosmopolitanit sun muut roskatuubalehdet yrittävät meitä muokata(nämä määrittelyt on kerätty muutamasta eri cosmosta työpaikallani ja kirjoitettu muistiin. Olen tutkiva erotiikkajournalisti, vapiskaa kansalaisjournalistit!), ne haluavat, että me ollaan perinteisiä naisia, "kunnon tyttöjä", joiden tehtävä on löytää mies ja sitten pitää vielä se. Ja miellyttää miestä kaikin tavoin. Tällaista olen niistä lukenut(tämä on vähän mutkia suoristaen lainattu):
Muista, nainen, että Cosmon O-koulut ja muut ovat SINUN nautintoasi varten, mutta parempi molemmille: miehet tykkäävät naisesta, joka saa orgasmeja ja pettävät tilastollisesti vähemmän puolisoa, joka on aktiivinen seksuaalisesti ja saa paljon orgasmeja. Niin, että eikun treenaamaan! Mies voi muuten löytää jostain jonkun duracell-typykän joka saa jokaisessa yhdynnässä 200 orgasmia yhtäaikaa, jos et suo hänelle sitä egohierontaa, että hän on niin hyvä rakastaja. Suothan sen hänelle, mies nyt vaan on sellainen. Me opetamme sinua manipuloimaan miestä, seksi on paras väline siihen. Nainen ilman orgasmia ei ole kokonainen nainen ja muista, että sinulla on Oikeus Orgasmiin!
Pakko saada! Aaaarrgghh!!
Tässä postauksessa en edes lähde mihinkään Sinkkuelämää-kelailuun. Siinä nuorille naisille roolimalleja. Siis mähän olen täysin mummoutunut, paitsi että mummotkin riehakoi nykyjään seksimessuilla ja julistaa senioriseksin olevan parasta koskaan ja ostavat häpeilemättä nuoria miehiä panemaan itseään, kun kaikkienhan kuuluu hei panna kokoajan ja tauotta ja varsinkin kertoa siitä, eihän sitä muuten ihmiset tajuaisi, kuinka vitun mieletöntä tää seksi siis onkaan.
En lähde myöskään vänkyttämään mistään sukupuolielinten kosmeettisesta muokkaamisesta, jota länsimaissa harrastetaan nykyisin enenevässä määrin. Ou jee, mä haluun samanlaisen pimppariksen ku sillä-ja-sillä, ootsä hei nähny sitä uutta pilumallistoa? Kuka hullu nyt minkään luomutuheron kanssa tuolla menis!!?? Joku vois vaikka kuvitella, et naisissa kasvaa jotain hyi-yök- karvaa ja että jokaisen pimppa on erilainen...ei mulla vaan, mä kato otin sen brasilialaisen mallin, jossa häpyhuulia leikataan sieltä ja tuolta. Siis ei tod oon mitenkään sama asia ku joku muslimien silpomisjuttu! Kamoon, tää on kosmeettista, mun seksuaalisuus niinku puhkes kukkaan, ku ei enää tarvinnu miettiä, et miltä mun pimpparis näyttää, tää on tosi jees ja hyvä juttu, mä oon saanu itsetuntoni takas!
Sexhibition, sitten: olin työn puolesta ensimmäisillä seksimessuilla Lepakossa joskus muinoin ja sinne oli tilattu strippareita, pornotähtiä, drag-queeneja, seksologeja(mitä nekin raukat kuvittelivat siellä tekevänsä?), homo-lesbo- ja transseksuaalisten ryhmien edustajia ja feministi-aktiiveja. Kyllä vaan! Feminismi luetaan ilmeisesti eräänlaiseksi seksuaalisuuden suuntaukseksi, feministiryhmienhän pitää tunkea itsensä joka vitun koloon vänkäämään joka vitun asiasta, ihan kuin kaikki maailman asiat niille kuulusi! Porno on jees, kunhan se on feministisesti kantaaottavaa(elikkäs naisten tekemää), muussa tapauksessa se on patriarkaalisen yhteiskunnan keino alistaa naisia. Feministeiksi julistautuneet pornostarat- tai näyttelijät, tai-työläiset, vai mitä ne ikinä onkaan, on kuulemma ihan eri juttu, ihan eri työssä ja eri maailmassa, kuin mainstream-pornossa esiintyvät. Se on feministisestä näkökulmasta ilmeisesti siis täysin omassa nupissa se juttu? Porno on jees ja tosi kivaa jos sitä tekee feministiksi ilmoittautunut nainen. Hänhän on automaattisesti feminisminsä kautta älykäs ja tajuaa, että hän ei ole uhri tai objekti, vaan päinvastoin. Sen sijaan tavallisessa talouspornossa työskentelevät naiset pitää vapauttaa niiden himonussijoiden päivittäiseltä raiskaamiselta ja teollisuuden riistolta ja alistamiselta, nehän on uhreja! Tai jos eivät myönnä olevansa, niin sitten ovat sukupuolensa pettureita ja ansaitsevat tulla raiskatuiksi.
Olen ollut kuuntelemassa erilaisia paneelikeskusteluja ja lukenut eri ihmisten kirjoittamia kirjoja ja lehti-sekä nettijuttuja, en valehtele nyt. Tällaista scheisseliä oikeasti puhutaan, julistetaan, kirjoitetaan ja kerrotaan meille. Se on katsokaas feminismiä ja feminismi on hyvä ja positiivinen asia, ei negatiivinen tai vahingollinen. Se ei voi olla sitä, missään olosuhteissa, koska se on feminismiä. Vannon, että tällaista on sanottu. Taas sivuraiteille: minähän olen aina sanonut olevani feministi ja ajat sitten kieltäytynyt sanoutumasta irti rumista naisista ja lesboista ja miestenvihaajista(en jaksa tarkentaa, että "mut emmä miehiä vihaa, vaan siis tasa-arvoa kannatan..."), koska jos keskustelen jonkun kanssa feminismistä, hän tulee huomaamaan, että en ole mikään sokean solidaarinen naisille vain, koska he ovat naisia tai kuvittele naiseudessani olevan mitään jumalallista tai pyhää. En kyllä nyt muista, koska olen viimeksi ilmoittanut olevani feministi, muuten kuin himassa A:lle, kun piti vähän saada riidellä jostain. Joo. Ehkpä siis feminismini onkin muuttunut joksikin muuksi, en tiedä, mutta voitte muistuttaa, niin mietin sitä täällä blogissa joskus.
Kappas, lähdin ihan harhateille...tänään kaikki tuntuvat saavan osansa. Olen vain väsynyt ja se meili sai minut provosoitumaan tähän touhuun. En ole blogannut aikoihin, joten nyt tulee sitten kilometripostaus. Kello tulee neljä ja mun tosiaan pitäis olla nukkumassa, mutta en enää varmaan osaa.
Niin, siis ollaan ensimmäisillä "erotiikkamessuilla" joskus 90-luvun alussa, ellen ihan väärin muista.
Lepakon käytävä kuhisi popliinitakkisia viiksiäijiä kyyläämässä pornotähteä samaan aikaan, kun joku pornokauppias vakuutteli nuoria pariskuntia, että heidän täytyy ostaa jotain vitun anaalivitkuttimia sun muita ja kuppilan puolella oli jonkun lesbofemisnistisen seuran kinky-jaoston paneelihymistely meneillään. Siellä joku harmaahiuksinen täti-ihminen kanki perseessä vaati naisten pornoelokuvia kovaan ääneen enemmän esille pornomarkkinoilla. Aha, selevä. Onneksi tädeillä on missio. Ei vastusteta enää seksin ja erotiikan kaupallistamista ja joka tuutista tunkemista, vaan heteronormatiivisia pornoteollisuuden malleja, jotka jättävät naiset sekä vähemmistöt kylmäksi ja ajavat heidät barrikadeille vaatimaan omia pornoelokuvia...
Viiksiäijät runkkailivat nurkissa ja jännittyneet miehet yleisön joukossa joivat litrakaupalla kaljaa, jotta uskalsivat huudella stripparille esityksen aikana. Sitä sitten varmasti kerrattiin kotopuolessa, että muistatko, kun koskin sen pornotähden tissiä, siistii...
Yhtäkkiä, joskus vuosituhannen taitteessa tai sen jälkeen havahduin siihen, että Sexhibition-messut järjestettiin Jäähallilla ja sinne tuli jostain juupajoelta(no offence, Juupajoki) bussilastillisia ihmisiä vapautumaan seksuaalisesti, hankkija-lippkset tanassa ja tuulipuvut kahisten. Voi jeesus. Jos ilmoitit vaikkapa työympäristössä, ettei voisi vähempää kiinnostaa, niin: mikä sua vaivaa, hei?! Me ollaan järkkäämässä tyttöporukan kanssa tällästä dildo- ja vibraattori-iltaa, juodaan viiniä ja vertaillaan meidän leluja ja ollaan vapautuneita ja rohkeita, hei! Ai et tuu, vai? Ootko jotenkin estyny? Eiks sulla ole hieromasauvaa? Ai kamala, sulle pitää ehdottomasti hankkia sellanen, saat lainata mun varasauvaa silläaikaa. jne. Silloin seksibuumi taisi olla aallonharjallaan ja kinkkuelämää-naikkosista tuli roolimalleja.
Mikä vitun juttu tää oikeesti on??!! Kertokaa mulle, että tämä menee ohi ja me palataan vielä joskus siihen aikakauteen, jolloin pornoa katsottiin salaa jossain takaportti-elokuvateatterissa ja ihmiset pitivät seksiasiansa itsellään! Pliis, sanokaa, että tää on vaan pahaa unta! Mä en jaksa "seksiä", pornoakin tursuu jo korvista ja erotiikka-sana saa mut huokaisemaan ja valumaan vetelänä pöydän alle. Kaivelen siellä lattiatasossa sitten seksikkäästi napaani ja lallattelen, kun joka tuutista jatkuu "erotiikan" määrittely, ylistäminen ja erotiikkatutkimuksen (ihan salee sellainenkin on olemassa( enkä siis tarkoita seksologiaa), ei ehkä tuolla nimikkeellä, mutta kun ensimmäisen kerran nuorena tajusin, että naistutkimus-niminen akateeminen tutkimuksenala ja opiskeluaine on todellakin olemassa, eikä se ole mikään sketsiohjelman huumorijuttu, hämmennyin täysin hiljaiseksi ja sitten häpesin.... en vain meinannut uskoa sitä todeksi. Suoraansanottuna hävetti. Minusta siinä oli menty liian pitkälle ajatuksena, mutta kelasin sitten, että katsotaan mitä sieltä tulee, ehkä se ei olekaan sellaista sairasta hihhulointia, joksi sen heti aluksi kuvittelin. No joo....siinä kävi sitten kuten kävi. Mutta siis silloin aluksi häpesin. Varsinkin, kun miestutkimusta ei esitelty siinä ohessa toisena tutkimuksenalana. Kyllä naiset on alistettuja! Veikkaan, että naistutkimus johtaa pelottaviin "tieteellisiin" johtopäätöksiin, kuten että se on tiedettä, siis ihan oikeesti ja sen perusteella, että joku naistutkija-dosentti on näin päätellyt, pitää alkaa tehdä feministisiä lakimuutoksia. Ruotsalaiset feministimafiosot on saaneet peloteltua mut tällaiseksi. Siellähän ollaan jo helvetin esikartanoissa menossa kovaa vauhtia. Mutta se siitä.)jyllääminen. Huokaisen -enkä tiedä miksi- kun muistelen, miten Kannelmäen juoksuhaudoissa löydettiin joskus kersoina pyöriessä pornolehti. Se teki minuun suuren vaikutuksen, muistan sen aukeaman edelleen: kaksi vaaleatukkaista naista käpälöi ja nuolee toisiaan kuvasarjassa, molemmilla punaiset piikkikorkokengät jalassa, otsikkona tökerösti "Lesbo love". Tiesin ensi silmäyksellä, että tuo on nyt sitä pornoa ja jos puhun siitä kotona mitään, vanhemmat vaivautuvat kovasti. Pari kertaa käytiin tutkimassa lehteä ja sitten haudattiin se syvälle maahan.
En aio tässä alkaa selittämään, kuinka fantastisena elämäneliksiirinä seksiä pidän tai kuinka seksuaalisesti vapautunut olen, kuten aina tehdään, kun ensin kritisoidaan pornoa tai kaupallista seksiä. Aletaan todistella omaa luontevaa ja aitoa seksuaalisuutta. Hyi saatana. Olen varma, että aseksuaalisena ihmisenä on helpompi elää, jos on sitä ihan luonnostaan ja jos ei korvaansa lotkauta tälle seksimanialle, mikä ympärillä koko ajan pyörii. Ihan oikeasti. Paitsi että silloin voi olla hankalaa löytää esim. kumppania, saada rakkautta. Kaikki on niin sidoksissa seksiin ja deittailussakin on jotain seksivirityksiä hyvin usein mukana. Ihmisillä on odotuksia, koska heille on iskostettu, että heillä on "luonnollisia tarpeita", jotka täytyy saada tyydytetyksi. Muuten tulee paha mieli ja pitää hakea sitä seksiä jostain muualta, kun ilman sitä ei voi hetkeäkään olla. Mulle sitä pillua/munaa ja heti! Siis tältä tuo touhu vaikuttaa. Joka palstalla ruikutetaan, kun kotona ei saa kivaa, villiä pokeseksiä ja alkaa kyllästyttää. Voi voi. Menkää cosmon kursseille hakemaan seksuaalista staminaa ja uskottavuutta. Sitten on hyvä. Sitten olette trendin huipulla seksissäkin.
Näin muuten kirjakaupassa kirjan "Seksin trendit". Siis tähän ollaan tultu. Morjens.
En myöskään ala paasata mistään "seksin ihanuudesta ja puhtaudesta, kun se on rakkaudellista ja kaunista, yksityisesti kahden ihmisen välinen kohtaaminen, jossa hellyys ja kommunikaatio, rakkaudenilmaus esittää pääosaa ja tekniset suoritukset ja orgasmien määrät ovat sivuseikkoja". Pah. Panemistahan se on, vaikka joku herkkäkorva haluaakin ainoastaan "rakastella" ja nousta korkeampiin sfääreihin rakastettunsa kanssa ja blaa blaa( vittu en jaksa enää kirjoittaa, käskekää mun lopettaa). Minusta yksityisasiat ovat yksityisasioita, parisuhdeseksi tai rakkaussuhdeseksi ei ole mitenkään "puhtaampaa" kuin vaikka kaveriseksi tai irtonumeroseksi tai joku panosuhdeseksi. Vaikka seksi ei olekaan perustarve, se on kuitenkin ihmiselle aika luontaista ja sitä tarvitaan, jos oletetaan, että ihmisiä täytyy syntyä vielä. En kestä sitäkään, että seksistä elikkäs panemisesta tehdään jotain jumalallista ja seremoniallista lässytystä. Eikö seksiä voi vaan harrastaa seksin takia, tekemättä siitä numeroa tai jakamatta sitä kaikkien ihmisten kanssa? Kysehän on siitä, millaiselta se tuntuu yksilön omassa päässä. Ja miten sen puhtauden ja likaisuuden ja seksin arvon tai jonkun -emminätiedä- määrittelee. Joku tykkää "dirtystä" ja joku sitten siitä toisesta...
Ei riitä, että kaikki tyrkyttävät omaa villipetomaisuuttaan sängyssä, pitää vielä löytyä se yksi porukka, joka julistaa "rakastelun"(mun on oikeasti vaikea käyttää tuota sanaa, olen estynyt, en kykene!) kosmista yhteyttä ja jumaluutta ja puhdasta ja kaunista rakkaudenosoit...krooh....
-minh-
Mä olen täysin samaa mieltä sun kanssa noista dildokutsuista, anaalitapeista ja cosmon neuvoista nuorille tytöille. On aika sääli, kun me naiset yritetään mukamas päästä kovin "omien itsiemme herroiksi" ja sitten tollaset pikkutyttöjen lehdet puhuu ainoastaan siitä miten miellyttää miestä. Ei se niin kovasti eroa niistä -60 luvun "miten olla hyvä vaimo"- kirjoista. Niitähän on tulvinut sähköpostiin viimeaikoina. Mietippä vaan, mitä seuraava sukupolvi ajattelee neljänkymmenenvuoden kuluttua, kun ne lukee juttuja siitä, miten äidin tulisi olla mahdollisimman hyvä poskeenottaja ja miehensä priohuora.
Porno sinäänsä mulle on ihan se ja sama. Onhan se ihan hyvä, että joku Jortsku ylöjärveltäkin saa runkata telkkarin edessä ja haaveilla niistä ihanista silikonitytsyistä. Mutta se mua ottaa aivoon, että naiset haluaa välttämättä menää tekemään pornostaroista jotain uhreja. Suurin osa on ihan itse mennyt omasta halustaan tai rahantarpeestaan sinne revittelemään, niin mikä uhri se siinä sitten on? Onko se oikeasti yhteiskunnan vika, ettei joku muu tytsy tai kundi hoksaa mitään muuta keinoa rahottaa elämäänsä (En kiellä, etteikö pornoteollisuudessa myöskin esiintyisi räikeitä hyväksikäyttö tapauksia, ym.)? ja miksei kenenkään mielestä ne kundit ole uhreja? Miksei kukaan kohkaa siitä ikuna?
Tosin onhan sekin ironista, että eräässä jenkki ohjelmassa renesanssin taiteilijoiden maalaamista tauluista oli peitetty kriittiset alueet, kuten rinnat ja sukuelimet... mutta suolenpätkiä, verta, tappamista ja silpomista voi näyttää telsussa keskellä päivää. Niitä ihanuuksia voi jopa tunkea lasten piirrettyihin ja se on ihan pirun ok. No joo, tä nyt taas taitaa lähteä aiheesta....
Se on musta sen sijaan ihan jees, että seksistä puhutaan ja kirjallisuuttakin löytyy. Jollekin se voi olla niin vaikee ja ujo asia, että tarvitsee selaista rennon asiallista tukea seksuaalisuuden löytämiseen ja kokemiseen ja hyväksymiseen.
Ja älkää antako mun edes aloittaa Cosmosta.
Mulla ei ole mitään jotain kirjojen seksikohtauksia vastaan tai jotain alastonkuvia tai ihmisvartalon tutkimista. Ihan kiva. Mutta eikö täällä ole enää mahdollista olla ja elää rauhassa tuolta "aikuisviihteeltä" ?
Olen niin väsynyt siihen.
-minh-
-minh-
"Eikö Rakelin toosaa pääse mihinkään pakoon?" Tsihii.
Ja sattumalta kirjoitin just itse sivuavasta aiheesta (mainos, mainos)
En oikein ymmärrä missä vaiheessa ihmisiltä on kadonnut ymmärrys sen suhteen, mitä eroa on erotiikalla ja pornolla.
Minulle se on pläkkiselvää, mutta ei nähtävästi kaikille; seksi halukkaan partnerin kanssa ja prostituoidun paneminen ovat kai sitten joillekin ihan samaa huttua. Puhumattakaan sitten rakastelusta.
Vai onko niin, että luullaan, että eroa ei pitäisi tehdä? Jonkun epämääräisen seksuaalisen vapauden vuoksi?
Vapautta ei kuitenkaan ole kaiken kaupallistaminen, sanoi markkinamiehet mitä hyvänsä.
Marilyn ei pitänyt seksiä kovinkaan tärkeänä ja se mielestäni näkyy hänen tavastaan vietellä valokuvissa. Hän tuntuu sanovan . " Ai, sinä kiihotut katselemisestani, kuinka hassua!". Ehkä siksi hänen valokuviaan katselessa ymmärtää, että niissä on jotain muutakin kuin playboytyylinen pikkutuhma nukke, joka haluaa miellyttää. Tietenkään tuo 'mystinen' ulottuvuus ei muuta sitä tosiseikkaa, että Marilynin tragedia oli nimenomaan pohjaton epävarmuus ja juuri se epätoivoinen yritys miellyttää, hinnalla millä hyvänsä.
Google-mainoksena on sopivasti :
Löydä aasialainen nainen
Lue ilmaiseksi tuhansien ystävyyttä etsivien aasialaisten mainoksia
...että silleen.
Mutta tämmöistä. Hyvä kirjoitus, oikeasti. Ihanaa, että tätäkin puolta asioista lausutaan ääneen.
Ja sitten tuo, että pitää olla jatkuvasti melttoamassa siitä, kuinka JUMALATTOMAN, POIKKEUKSELLISEN SEKSINNÄLKÄINEN on. Etenkin, jos on vaikka feministi, kuten minä. Olen huomannut itsekin toteuttaneeni tuota kuin pakosta, kun kritisoin mainosten naiskuvaa tai seksualisoituvaa katukuvaa, minun pitää ikäänkuin tiukkapipoleiman välttämiseksi kertoa julkisesti, että joo, tykkään seksistä ja aina saan kun haluttaa jne. Naurettavaa :)
Uh, pitää varmaan kommentoida vielä lisääkin, tää oli niin ajatuksia herättävä juttu, mut ny en kerkii.
Sari, Marilyn-pointtisi on mielenkiintoinen. Ehkä hän pystyi leikittelemään kameran kanssa ja olemaan luontevan seksuaalinen juuri sen takia, että ei yrittänyt tai tiedostanut sitä itsessään. Ihminenhän voi tihkua seksuaalisuutta, vaikka ei välittäisi seksistä niinkuin touhuna. Marilyn, vaikka en olekaan mikään fani, edustaa minusta sellaista tyytyväistä, hiukan tiedostamatontakin seksuaalisuutta kuvissaan ja on kummallisen ristiriitainen: valkaistut hiukset, punaiset huulet, isot rinnat ja pyöreät muodot yhdistettynä suoran seksuaalisiin ilmeisiin ja asentoihin kertovat kyllä tiedostamisesta ja yleisön suorasta johdattelusta, puhumattakaan esineellistämisestä(nukkemaisuus, pumpattava-barbaramaisuus), mutta silti elokuvia katsellessa Marilyn on jollain tavalla myös luonnollisen seksuaalinen. Se vaan säteilee sieltä valkokankaalta ja on vissiin aika harvinainen ominaisuus. Jopa minäkin sen näen, vaikka en ihaile sellaista ulkonäköä tai esiintymistyyliä, tai juurikaan katsele ja arvioi naisnäyttelijöiden seksikkyystasoja.
Meinasin itsekin huomauttaa tuosta google-mainoksesta, että hitto, kun ei voi itse päättää mitä mainoksia blogiin tulee! Ei kauheasti kiinnosta mainostaa jotain filippiiniläisiä postimyyntivaimoja, hmph...:/
Anonyymi, naistutkimuksesta olen kuullut mm. eräältä irlantilaiselta kaverilta, joka sitä opiskeli ja hän oli kyllä rasittava, hakiessaan jokapäiväisestä elämästä ja parisuhteestaan jotain ihme rakenteita. kaipa siinä vaikuttaa aika paljon se näkökulma, varsinkin jos se on joku radikaalifeministinen...voiko naistutkimusta harjoittaa tieteellisesti, eli ilman jotain painotuksia, pitkällevedettyjä tulkintoja ja asenteita? Jos voi, niin kuka lähtee opiskelemaan sitä ihan neutraalilta ja tieteelliseltä pohjalta? Luulen, että se on enemmänkin suosittua feministien(tarkoitan sanalla järjestö- ja aktiivifeministejä, jotka osallistuvat julkiseen keskusteluun ja myös politiikkaan) keskuudessa. Ja miksei se voi olla sukupuolitutkimusta tai sitten yhtälailla miestutkimusta? Naistutkimuksella on ikävä kaiku, kun siitä ei juuri muut kirjoita tai keskustele, kuin naistutkijaryhmät ja kun sitten jotain kuulee, niin se on Ruotsin älyttömyyksiä, että yliopistojen opetus on muka oletusarvoisesti patriarkaalista ja ängetään väkisin jotain lakeja, jotka muistuttavat siitä, että feminismi=oikein, kaikki muu=väärin.
Jos joku naisjärjestö saa niinkin paljon valtaa politiikassa(kuin Ruotsissa) ja sitten ryhtyy ajamaan mafiatyylisillä tavoilla miesvihamielisiä muutoksia lakeihin, niin kyllä myönnän, että pelottaa! Onko minun keskustellessani ihmisten kanssa joka kerta ensiksi ilmoitettava, että olen feministi, mutta en kannata nykyisenkaltaista feminismiä tai jotain naisvaltaa, en hyväksy sitä kieroa peliä, salaisia verkostoja ja miesten kampeamista jonnekin orjan tai kakkosluokan kansalaisen asemaan, en vihaa miehiä, en pidä heitä potentiaalisina raiskaajina tai petoina enkä halua itseäni yhdistettävän tähän nykyiseen feministiporukkaan millään tavalla? Vai sanodunko irti feminismistä? Pitääkö tässä nyt alkaa valita puoltaan? Jos en ilmoita olevani feministi, niin olenko sitten patriarkaalin uhri? Sukupuolipetturiksi minua ei voi kutsua, koska en ole ikinä väittänytkään olevani sukupuolilojaali.
On tämä vaikeaaO_O
Orangeseeds, kirjoiti lyhyesti, mutta ytimeikkäästi juuri sen, mitä ajattelen. Sovitaanko, että poistan postauksen ja laitan sinun kommenttisi tilalle? No vitsivitsi...
Minä kyllä uskon, että jos joku mainostaa seksuaalista aktiivisuuttaan julkisesti, siihen on syynä se, että hän kokee sosiaalista painetta asiasta. Tämän ajan kaupunkilaiselämään liitetään seksuaalinen aktiivisuus, se on sitä "oikeaa" elämää ja silloin eletään "täydesti". Kerätään kokemuksia, kerätään pisteitä, kerätään ihmisiä. Arvostettu on sellainen ihminen, joka kertoo pitävänsä fuckbuddy-kokoelmaa. Tämä nainen tai mies saa muiden saman sukupuolen edustajien ihailun ja kateuden ja vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen heräämään, onhan hänessä oltava jotain erityistä, jos hän on tunnettu seksisuhteistaan, pääsisköhän sitä itsekin kopaisemaan..?
Huomatkaa, että puhun tässä nyt heterosuhteista esimerkkinä, mutta homopiireissä on ihan samanlaisia fjongia. kierrätetään, kulutetaan, seksi on joku hyödyke ja muut ihmiset statussymboleja. Joskus puistelen päätäni seuratessani homopiirien pinnallisuutta ja kertakäyttöisiä ihmissuhteita. Tarkoitan homopiireillä niitä piirejä, joita vähän tunnen, eli jatkuvasti bailaavia trendi-ihmisiä helsingin keskustassa. Onneksi tiedän, että kaikissa meissä on rakkautta ja hellyyttä kaipaava ihminen sukupuolesta ja suuntauksesta huolimatta, seksikokemusten tai seksuaalisen aktiivisuuden fasadien alla, ihmisessä itsessään.
Pupuce, ihan sama juttu! Kerran näin Rakelin telkkarissa tunkemassa jotain vispilää alakertaansa ja se kuva on syöpynyt verkkokalvoilleni ikuisiksi ajoiksi! Haluan sen pois! Ja Paris Hiltonin pimpparis alkaa olla tutumpi kuin oma, senverran taajaan se sitä vilauttelee...
Kiitos kommenteista ja hienoa, että suhtaudutte huumorilla keuhkoamiseeni:)
-minh-
Who the hell is Neiti Naru??? Never heard. Veronica on kyllä tuttu tapaus.
-minh-
Juu niitä seksimessuja mäkin olen aina ihmetellyt. EVVK! Eri juttu ois joku erotikkamuseo vaikka missä ois jotain historiallista tietoa yms. Mutta mä en tajua sitä että joku maksaa ja menee kattomaan kun jotain silikonipornotähtiä työntää tissinsä joittenkin kuolaavien äijien naamaan.
Seksi ja porno tursuaa nyt oikeasti joka tuutista, ja teinitytöt näyttävät kaikki paris hiltoneilta, ja rakelista tulee kyllä vain ja ainoastaan sen pimpsa nieleen vaikka hän ois kuinka taiteilija. Hiltonin pimpsaa en oo nähnyt, enkä halua nähdä.
Porno ei oo koskaan ollut mun juttu. Siis ikinä. Paljon seksikkäämpää on kun elokuvissa 'juna menee kovaa vauhtia tunneliin' ja jää mielikuvitukselle tilaa.
Miksei seksi oo enää kahden tai vaikka 8 ihmisten keskeinen juttu??
Mutta pakko tän on muuttua taas, tän maailman siis.
Vähän mua nauratti muutama juttu.
Ollaan muuten myös menty siihen että naiset keskenään keskutelevat masturboinnista, ja auta armias jos siihen keskusteluun et lähde niin olet loppuelämäsi pilkan kohde..
Onneksi on jo sen verran vanha että eipä haittaa, mutta miettikää niitä teinejä. minkälainen seksipainostus on kokoajan päälle, jos dildoistakin pitää puhua välitauoilla!!!
Tiukkapipomummo vm. -82 ilmoittautuu.
Ei vaan jaksa, ei kiinnosta, antakee mun olla näkemättä kokoajan jonkun toosa... Kiitos :)
Eli lyhyesti sanottuna: Kiitoksia jälleen hyvästä postauksesta! Aikastalailla samoilla aalloilla ollaan tän asian suhteen... :)
Anteeksi, mutta on vaan pakko vaahdota tästä.
nimin. tiukkapipomummon kommentit osa2.
Terv. nimim. Cosmon mukaan ei-kokonainen (voi perkeleen helvetti sentään) mutta silti sydämessään onnellinen nainen
Olen kärsinyt parisuhteessani ja miehen puolelta( sen kamut yms.) siitä että mun mielestä porno ja ihmisten julkinen nylkyttäminen ovat lähinna hävettäviä ja vaivaannuttavia.
Minusta on erittäin normaalia nolostua tv:n ääressä kun sieltä tulee taas joku suurenmoinen himokohtaus. Yksi elämäntaitokouluttaja (mies) tänään kertoi koulussa valistustunnillaan siitä, kuinka hän vasta nyt aikuisena on vapautunut siitä kotonaan vallinneesta, "seksuaalisuutta kaihtavasta ilmapiiristä, ja on nyt vasta 3- kymppisenä oppinut katsomaan seksiä telkusta". Ja myötätuntoienn, kovin myötätuntoinen naisyleisö oikein paljon sääli tuota miesparkaa, jonka lapsuuden kotona seksuaalisuus oli "tabu".
Minusta oli todella kiva kuulla että on muitakin, joita ei kiinnosta seksin ja pornoköyrinnän pakkosyöttö joka tuutista. Että on muitakin tiukkapipipipipoisia.
Minh, sinä olet hyvä esimerkki ihmisestä joka ajattelee omilla aivoillaan.
Mihin ovat kadonneet ne ajat kun katsottin yhdessä Rintamäkeläisiä tai Ruusun aikaa?(Mummo ilmoittautuu..) Nyt kun katsot lasten kanssa telkkaria saat olla koko ajan kääntelemässä kanavaa. En tarkoita että rakastelussa olisi mitään hävettävää, mutta monesti ohjelmista saa koko touhusta ihan vääristyneen kuvan. Ja yleisestikin, minkälaisen kuvan annamme jälkipolville ajatusmaailmastamme. Nyt kun asumme täällä, ei ole siitä huolta, sensuuri pitää huolen ettei mitään sopimatonta ole näkyvillä...Terveisiä sinne!T.Jaanuska
Hups, meni vähän omia teitään tämä kommentti, mutta kai tää löyhästi liittyy aiheeseen, kun ylempänä kyselit, kuka se Nti Naru oikein on...
Kuka kumma samaistui niihin kinkkuelämää(heh)- naisiin? En ole vielä tavannut ketään, joka olisi hihkunut (kuten lehdissä väitettiin) " Hei, toi on just niinku mun elämästä!"
Ilmoittautukaa!
...niin pääsee päivittelemään ;)
Kaikessa tieteen tekemisessä on tulkintaa, painotuksia ja asenteita, eikä naistutkimus ole tässä tapauksessa mikään poikkeus tai sääntö. Tämä ei ole myöskään mikään pelkkä humanististen alojen kirous: tieteen objektiivisuus voidaan kyseenalaistaa myös luonnontieteiden ja lääketieteen kohdalla. Naistutkimus on noussut pikku hiljaa yliopisto-opintojeni tärkeimmäksi alaksi ja voin ainakin omasta puolestani todeta, että sen parissa tehdään tieteenfilosofisesti(kin) hyvin kriittistä tutkimusta, jossa esimerkiksi tutkijoiden lähtökohdat ja ennakkoasenteet nousevat tärkeän tarkastelun kohteeksi. Naistutkimuksen lähtökohdat puolestaan nousevat muun muassa siitä, että länsimaisen tieteen tutkimuskohde on perinteisesti ollut mies, vaikka ollaankin puhuttu "ihmisestä" yleensä. Naistutkimuksessa naisten kokemukset, naishistoria ja yleensä sukupuoli ovat siis nousseet tutkimuksen keskiöön. Mielestäni on kummallista, kuinka antaumuksella akateemista sukupuolentutkimusta jaksetaan vieläkin vastustaa. Naistutkimuksen piirissä tutkitaan monitieteellisestä näkökulmasta naisia, miehiä, sukupuolijärjestelmiä, heteroseksuaalisuutta, seksuaalivähemmistöjä jne. Feministinen tieteenkritiikki on lisäksi ihan oikeasti vaikuttanut siihen, että sukupuoli otetaan nykyään huomioon monenlaisessa tutkimuksessa.
Naistutkimus vaikuttaa olevan yliopistolla aika suosittu sivuaine. Suurin osa opiskelijoista on naisia, mutta joukossa on myös kasvava määrä miehiä. Kaikki heistä eivät pidä itseään feministeinä (mitä tietenkin ihmettelen syvästi), vaikka tieteenala toki onkin feministien suosiossa. Joukossa on myös paljon eri seksuaalivähemmistöjen edustajia. Naistutkimus, akateeminen feminismi ja kriittinen tutkimus siis kulkevat hyvin pitkälti käsi kädessä. Jotkut väittävät, ettei tieteellinen tutkimus saa tai voi olla poliittista, mutta tämä on mielestäni kukkua: tiede on poliittista, haluttiin sitä tai ei. En tarkoita tällä sitä, että tiedettä tulisi pitää poliittisten päämäärien käsikassarana ja marionettinukkena vaan sitä, että akateemisilla tutkijoilla voi ja pitää olla mielestäni mahdollisuus ottaa kantaa ja yrittää vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan epäkohtiin, mikäli sellaisia havaitaan. Vaikka objektiivista tiedettä tuskin on olemassa, pyrkimys asioiden avoimeen, ennakkoluulottomaan tarkasteluun on silti tieteen tekemisen edellytys.
Viimeiseksi kommentoisin vielä sitä, etten ole alkanut opiskella mitään aineita "neutraalilta" tai "tieteelliseltä" pohjalta. Taustalla on ollut aina puhtaasti henkilökohtaisista kiinnostuksenaiheista nousevat syyt. Tämä tuskin tekee minusta huonoa tutkijanalkua, päinvastoin.
Nti Naru on jäänyt mulle ihan tuntemattomaksi tähtöseksi, enkä usko paljoa menettäneeni.
Siren, hieno kommentti, mutta saanko kysyä, mikä siinä pornossa kiinnostaa? Olen joskus kysynyt joiltain tutuilta, jotka sitä katsoo paljon ja he ovat aina ihmeissään: miten niin? Kaikkihan pornoa katsoo. Se on luonnollista. jne
En siis tajua, mutta haluan tajuta. Ehkä mielipiteeni ja näkemykseni muokkaantuvat toisenlaisiksi jos kuulen hyvät perustelut tai mielenkiintoisen näkemyksen pornosta. En siis tarkoita, että minun täytyy väkisin kiinnostua pornosta, kun se ei minulle mitään tee, vaan että haluan ymmärtää.
Naistutkimuksesta yritin edellisessä kommentissani tai tuolla ylempänä sanoakin, että en tiedä siitä oikein muuta, kuin mitä mainstream-mediassa kuulen ja se on kovin yksipuolisen kuulloista.
Kuten sanoin, sukupuolitutkimus on kiinnostavaa, mutta minusta sen pitäisi olla yhtälailla miestutkimusta. Historiaa ja ihmistä tutkiessahan puhutaan "ihmisestä", mutta naistutkimus väittää, että se on oikeastaan vain miessukupuolta käsittelevää. Minä en olisi niinkään varma; toki se on mies-painottunutta, mutta kumpikin sukupuoli on aina vaikuttanut toiseen, siis kietoutunut yhteen historiassa ja nykypäivänä.
Edelleenkin pidän ihmeellisenä, että naistutkimus-nimikkeen tehdään miestutkimusta. Eikö sen pitäisi olla sukupuolitutkimusta, ellei se ole feministisistä lähtökohdista tehtyä?
Kun ylempänä kysyin, voiko naistutkimusta opiskella ilman asenteita ym ja jos voi, niin kuka lähtee sitä opiskelemaan ihan tieteelliseltä ja neutraalilta pohjalta, tarkoitin juuri sitä, että eiköhän kaikki opiskelu ja tutkimus lähde henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja siksikin humanistiset tieteenalat ovat niin haaroittuneita, erilaisin lähtökohdin ja asenteinkin. En kritisoi sitä, vaan pohdiskelen.
Voi, kun se olisikin niin, että koska tiede on poliittista, kaikkien akateemisten tutkijoiden pitää voida ottaa kantaa yhteiskunnan epäkohtiin; sehän menee niin, että äänekkäimmät ja aggressiivisimmat, järjestäytyneimmät ja eniten valtaapitävät saavat äänensä kuuluviin. Akateemisen tutkimustyön kautta ei pitäisi mennä sörkkimään jonkun tietyn ryhmän etujen mukaisia poliittisia päätöksiä, keskustelua, tietoa jne täytyy olla.
Miksi sitten naistutkimuksesta kuuluu niin vähän ja niin negatiivisia asioita? Tai sanotaan mieluummin näin, että miksi minä en ole nähnyt juurikaan hyviä naistutkimuksen tuotoksia? Johtuuko se siitä, että olen hetero ja ei-akateeminen?
Jos tutkimus on nimeltään naistutkimusta ja sen keskiössä on naisten kokemukset, naishistoria ja sukupuoli, on varmasti ymmärrettävää että ulkopuolisilla ihmisillä on siitä aika asenteellinen käsitys. Vielä pakko kysyä, Siren, että onko se vastustus vain akateemisten piirien ulkopuolelta tulevaa, vai myöskin yliopistomaailmassa sisällä? Ja jos vastustus on niin laajaa ja kovaa, niin mitä voitaisiin tehdä, että ihmiset ymmärtäisivät naistutkimuksen merkityksen paremmin ja suhtautuisivat siihen positiivisemmin?
Minä en osaa suhtautua naistutkimukseen kuin omien kokemusteni(lähinnä nämä tuntemani ihmiset, lukemani jutut ja mitä telkkarista näkyy) perusteella ja ne taas eivät ole kauhean positiivisia.
Hienoa, että syntyy keskustelua!
-minh-
Olen muuten itse lukenut naistutkimusta yliopistossa, tosin tehnyt siitä ihan perusopinnot vain. Paras kurssi oli mielestäni nimeltään Ruumis ja seksuaalisuus, mutta pettymykseni oli kova, kun kurssi ei käsitellytkään ns. Tavallisten heteronaisten seksiä tai ruumista himpun vertaa, vaan ainoastaan Kaikkea muuta. She-malejä, erittäin lihavista naisista tykkääviä miehiä (jotka siis yöttävät näitä naisia tahallisesti, että lihoisivat mahdollisimman paljon) jne... AI niin, katsottiin siellä muuten sitä feministipornoakin (joka yllättäin oli lesbojen tekemää lesbopornoa). Sanoisinko, että se erosi ns. heteropornosta ainoastaan siinä, että pääosan esittäjät näyttivät taviksilta ja heillä oli siilitukat. AI niin, ja miehiä ei ollut ollenkaan. Se on mielenkiintoinen piirre naistutkimuksessa, että minun mielestäni se tällä hetkellä korostaa nimenomaan naisten erilaisuutta ja kaikkia ns. ääri-ilmiöitä ja vähemmistöjä, mitä naisten piiristä löytyy. Silti enemmistö, eli tavalliset heteronaiset tavallisine ongelmineen jäävät aika paljon vaille huomiota. Suurin paradoksi naistutkimuksessa on mielestäni se, että samalla kun se julistaa naisten erilaisuutta ja moninaisuutta, se on leimannut kaikki miehet samanlaisiksi. Miehet ovat iso suuri Mies-ryhmä, joka on jonklinasteinen vihollinen joka tapauksessa. Paitsi ne miehet, jotka ovat homoja.
Kiitos kirjoituksestasi! =) Tekisin omaan blogiini linkin kirjoitukseesi, jos osaisin.
Tuosta länsimaisen tieteen historiasta vielä: sukupuolineutraalin tutkimuksen kritiikkihän on juuri siinä, että sellaisessa tutkimuksessa ei millään tavoin huomioida tai tunnusteta vaikkapa sukupuolten "vaikuttamista" toisiinsa, minkä itse otit esimerkiksi. Lisäksi naishistorioita tai naisten kulttuureja ei ole aikaisemmin pidetty länsimaisessa tieteessä tärkeinä, koska naisilla ei ole edes varsinaisesti nähty olevan minkäänlaista varsinaista kulttuuria tai ainakaan mitään sellaista, mikä olisi millään tavoin relevanttia. Historia on yleensä vallanpitäjien historiaa. Kun lukee vaikkapa 1800-luvun nojatuoliantropologien tuotoksia, on selvää, että he käsittelevät nimenomaan miesten kulttuuria ja sivuuttavat naiset lähes täysin. Ei pidä myöskään unohtaa tuon aikakauden naiskäsityksiä, jotka antavat tutkimuksiin oman sävynsä esimerkiksi feminiinisestä luonnosta. Oletko koskaan nähnyt kirjaa, jonka nimi olisi "Miehet maailmanuskonnoissa" tai "Mieskirjailijat"? Juuri tämän vuoksi naisspesifejä historioita tutkitaan ja tarvitaan: ne on aiemmin jätetty huomiotta.
Olen itsekin pohtinut tuota "naistutkimus"-nimikettä, koska se kantaa ulkomailla myös usein nimeä "gender studies". Naistutkimuksen ohessa todella tehdään myös kriittistä miestutkimusta (kriittinen tarkoittaa tässä käsittääkseni sitä, että miestäkin tarkastellaan sukupuolena, mikä poikkeaa aikaisemmasta tutkimustraditiosta) sekä maskuliinisuuden että feminiinisyyden tutkimusta, joten miksei nimi voisi yhtä hyvin olla vaikkapa sukupuolen (ja seksuaalisuuden) tutkimus? Minulla ei ole nimeämisestä mitään varsinaista tietoa, mutta mututuntumalla voisin kuvitella, että kyseessä on saattanut olla aivan tietoinen askel, jotta naisten esiinmarssi tutkimusareenoille huomattaisiin. Naistutkimuksen laitokset ovat Suomessa vielä hyvin nuoria; esimerkiksi Kristiina-instituutti on perustettu vuonna 1991. Sukupuolineutraali nimi voisi olla vähän harhaanjohtava, sillä naiset ja vaikkapa feminismin historia ovat olleet opinnoissani runsaasti esillä. Silti useilla kursseilla on käsitelty aivan yleisesti esimerkiksi nuorten seksuaalisuutta ja sukupuolittunutta väkivaltaa hyvin monipuolisista näkökulmista käsin. Kuinkahan nyt voisin tiivistää tämän järkevästi? Nimestään huolimatta kyse on nimenomaan sukupuolen tutkimuksesta, mutta mielestäni “naistutkimusta” tarvitaan edelleen.
Nyt pitää oikein miettiä, millaisissa yhteyksissä olen törmännyt mediassa naistutkimukseen. Naistutkijoita tapaa tiedotusvälineissä muun muassa asiantuntijoina, kun käsitellään vaikkapa tasa-arvoa, naisten kohtaamaa väkivaltaa tai mediarepresentaatioita. Ainakin Leena-Maija Rossi ja Anu Koivunen tulevat äkkisältään mieleeni. Negatiivista naistutkimusjuttua tulee aika ajoin vastaan lähinnä miespuolisten kolumnistien, kuten Loka-Laitisen taholta. Tällä hetkellä julkisuutta on saanut myös parin luonnontieteilijämiekkosen pamfletti, jossa he kritisoivat naistutkimusta “luonnontieteen” näkökulmasta. (Se pitäisikin muuten lukea.) En voi kyllä omalta osaltani sanoa, että olisin törmännyt juurikaan negatiiviseen julkisuuteen, joka koskee nimenomaan naistutkimusta. Ja kyse on nyt nimenomaan virallisista tiedotusvälineistä eikä esimerkiksi Intternetin keskustelupalstoista. Luulen, että yksi naistutkimuksen “ongelmista” on juuri sen akateemisuudessa, vaikka sillä olisi epäilemättä paljonkin annettavaa julkiselle keskustelulle. Vastustajia ja kritisoijia on sekä akateemisissa että ei-akateemisissa piireissä, mikä ei ole sinänsä erikoista millekään humanistiselle / yhteiskuntatieteelliselle tieteenalalle. Luulen, että naistutkimuksen asema vakavastiotettavana tieteenalana vakiintuu tulevaisuudessa – tai ainakin toivon niin. Tähän voidaan vaikuttaa paitsi naistutkimuksen omilla ansioilla, myös sen tunnustamisella, että naistutkimusta kohtaan löytyy valtavasti ennakkoluuloja, jotka eivät perustu tieteelliseen kritiikkiin. Rakentava kritiikki on sitten asia erikseen, ja sitä löytyy onneksi sekä naistutkimuksen että muiden tieteenalojen taholta.
Huh, tulipa pitkä postaus ja asiaakin olisi varmasti vielä riittänyt...
Joskus minusta tuntuu naistutkimuksen opiskelijana siltä, että alasta keskusteltaessa olisi kannettava koko tieteenalaa synteineen kaikkineen omilla hartioilla. Että olisi hyväksyttävä kaikki, tai muuten ei voi hyväksyä mitään. Keskustellakseen vakuuttavasti naistutkimuksesta olisi tiedettävä kaikki, vaikka vastaväittäjä itse olisi ties minkälainen urpo. Onneksi asialliselle keskustelullekin on sijaa!
Asia joka ei kovin kiinnosta ei voi ärsyttää noin paljon.
Naistutkimusta en ole koskaan opiskellut kun en ole yliopistolle asti vielä onnistununut pääsemään, mutta joidenkin sitä opiskelevien jutuissa on häirinnyt oletus, et heteronaiset on kaikki samanlaisia. Tyyliin "ei voida olettaa, että kaikki naiset meikkaa, koska kaikki naiset ei ole heteroita". (Ei aivan noin mennyt, mutta sisältö oli tuo.) Itse kerran vuodessa meikkaavana ja muutenkin kohtuullisen "epänaisellisena" heterona tuo tuntuu aika kummalliselta. :)
Tosin ehkä hämmentävintä on se, että jotkut väittävät pokkana Cosmopolitania feministiseksi lehdeksi (ei sentään naistutkimusopiskelijat). :D
Sexhibitioniin oon sanonut meneväni aikaisintaan siinä vaiheessa, kun mainoksessa on mies tai sit vähemmän pornokuvastonainen. Nykyisestä mainonnasta tulee enemmän mieleen pornomessut kuin seksimessut, ja se taas ei kiinnosta senkään vertaa.
Pornosta taas.. Yleensä en ole tykännyt, tosin osaan kuvitella, et sellaistakin pornoa vois olla mistä tykkäisin. Eniten niissä pätkissä mitä oon nähny on häirinnyt ihmisten luonnottomuus ja se, ettei kellään oikein näytä olevan kivaa. Myös lähikuvat jyystöstä on jotain ihan muuta kuin kiihottavaa..
Eihän siihen loppujenlopuksi mitään merkittävää syytä tarvita, siitä varmaan tulee jonkinlainen tapa tai harrastus, jos huomaa sen omalla kohdalla toimivan. Rentouttavasti, stimuloivasti, miten vaan. Kuten kaikessa muussakin potentiaalisesti addiktoivassa jutussa. Kun tietää, että asia(oli se vaikka porno tai opiaatit) on tavallaan addiktoiva, eli addikti-ihmiselle sellainen, jonka kanssa saa olla varovainen ja kunhan todellakin hallitsee sitä itse, se on varmaan ok. Addikteille monet seksualisuuteen ja myöskin pornoon liittyvät asiat ovat vaikeasti hallittavissa ja mahdollisia riippuvuuden kohteita, joten en lopulta ihmettele jonkun piriniden pornoadiktiota yhtään.
Ehkäpä se on myös minulla? En tiedä, kun se(poke) ei kiinnosta, mutta tiedän, että voin jäädä riippuvaiseksi lähes mistä vaan, kun se sairaus on jo minussa.
Kiitän lämpimästi naistutkimus-kommenteistasi. Olet kyllä hyvä kommentaattori, et herppaa tai provosoidu, vaikka voisit ihan ymmärrettävästi tehdä niin.
Chi osasi aika hyvin tiivistää tuon ennakkoluuloni tai negatiivisen kuvani, joka naistutkimuksesta minulla on. Etä mies esiintyy siinä usein Miehenä(=koko miesskukupuolena, yhdenlaisena ja usein myöskin vihollisena, alistajana, jne) ja nainen taas laaja-alaisena fyysisenä, psyykkisenä, biologisena, mentaalisena ja vaikka minä ilmentyminä. Se ei vaan kuullosta reilulta. Vaikka uskon, että jos joku lähtee naistutkimuksen kursseille vaikka sivuaineena, eikä "heittäydy" siihen kritiikittömästi, voi tehdä omiakin havaintoja siitä ja esitää kriittisiäkin mielipiteitä. Jos kerta naistutkimus on virallisesti noin nuorta Suomessa, ei voida olettaa, että se olisi asettunut akateemisen tutkimuksen piiriin ilman ongelmia ja vastalauseita. Kaikki ottaa aikansa.
Muistan kyllä, että irlantilainen ystävä opiskeli nimenomaan "women´s studies"-nimikkeellä. Gender studies olisi parempi, samoin kuin esim. "sukupuolitutkimus", jos siinä kerta käsitellään sukupuoliasioita, eikä pelkästään naisasioita.
Olen nyt vähän väsynyt, mutta kiitän kaikkia kommentoinnista, Mattia miesnäkökulmasta, tietty ja Wiimalle pakko kommentoida vielä: ööö...siis tarkoitatko, että olen kiinnostunut pornosta, koska vaahtosin tuossa postauksessani niin kovin? Tai että on jotenkin epäilyttävää riehaantua jostain kuten minä riehaannuin?
Vastaan siihen, että postaus tuli ainoastaan siitä, että olin helkkarin väsynyt, ihan ylikierroksilla ja yksi pikku meili sai minut ärsyyntymään. Voin joskus reagoida aika voimakkaasti ja myöhemmin naurattaa. Mitä pahaa siinä on? Olen monesti meinannut kirjoittaa aiheesta ja nyt se sitten tuli, monen vuoden ärsytykset ja totaalinen kyllästyminen. Jos et ole seurannut blogiani pitkään, et ehkä tiedä, että joskus vaan raivoan ja raivoan, tulee noita megapostauksia, oli aihe vaikka sukkahousut..:) Se ei tarkoita, että asia pyörisi mielessäni aktiivisesti tai että kääntäisin jotain kiinnostustani mäkättämiseen ja paheksuntaan.
Ei kaikkien tarvitse yhtä huolella ja pitkästi meuhkata, mutta joidenkin vaan tarvitsee...yritä kestää..
-minh-
Sivusin tätä aihetta omassa blogissani. Käy lukemassa:
http://laruakatarina.blogspot.com/2006/11/mietelmi-pornosta-ja-miehist.html
Ja feministisestä pornosta sen verran kritiikkiä, etä vastikään jenkeissä tehdyn tutkimuksen mukaan yli 50% jenkkipornotähtösistä on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessaan. Se on aika korkea luku...Euroopan pornofilmikeskuksessa Damissa suurin osa pornonäyttelijöistä tulee Itä-Euroopasta taloudellisen pakon tai ihmiskaupan kautta, lisäksihän pornossa on paljon "trendejä" jotka ovat ihan laissa kiellettyjä kuten lapsiporno, mut silti niitä leffoja tehdään jatkuvalla syötöllä. Lisäksi mieleeni on syöpyneet elävästi kaverin pikkuveljen Thaimaasta tuomat pornolehdet, jotka vahingossa löydettiin. Niissä oli kuvasarjoja nuoresta ala-ikäisestä Thai-tytöstä yhdynnässä vanhemman jenkkiäijän kaa ja tän kuvasarjan nimi oli "My first American". Ja tää kundi joka osti sen on ihan tavallinen mainstream nuori kundi, joka vaan ei paljoa kelaa.Pointtina siis, että Pornoteollisuuteen sisältyy vahva hyväksikäytön ja moraalittomuuden elementti vaikka suurin osahan tietysti on ihan laillista consenting adults toimintaa, jota sitten kannattaisi tukea jos haluaa pornoa kuluttaa.
Raakel Liekki oli taidekouluaikoinaan mun pikkusiskon kämppis ja muistan sen anarkofeministinä, jolla oli rintanappi, jossa luki "nainen ei ole seksikone". Ja sori vaan jos ärsyttää, mut Raakel oli oikeesti fiksu ja lahjakas mimmi. Mulla ei ole oikein mielipidettä hänen pornourastaan tai tietoa mikä hänet siihen sai ryhtymään, mutta päivänselvää on että näinä aikoina kun seksi on teollistunut samalla tavalla kuin muutkin ihmisten inhimilliset toiminnot jos mun on pakko telkusta jonkun toosaa tuijottaa katson mielummin Raakeli tyyppistä naista kun jotain puolalaista Olgaa tms..Mieluiten tietty en kenenkään, sillä en koe pornoa kiinnostavana, seksuaalisuudessa kiinnostavaa on itse löytää ne jutut ja sun kirjoituksessa oli hyvää ettet itse alkanut kertoa omasta kukoistavasta seksuaalisuudestasi, se ois viennyt pohjaa pois jutulta
Joka tapauksessa, aikuisviihteen ylitarjontaan tuntuu olevan ainakin yksi pätevä lääke: televisiosta luopuminen. Luovuin itse matolaatikosta kokonaan kun tajusin etten ole ehtinyt/viitsinyt/jaksanut katsoa sitä yli vuoteen, ja totean nyt, että eipä ole aikuisviihteen ylitarjonta juuri ärsyttänyt! Itse asiassa olen hieman ihmeissäni siitä, missä maailmassa ne ihmiset jotka pornon ylitarjontaa jatkuvasti kokevat ja siitä ahdistuvat, elävät, koska itse en muista pimppiä nähneeni esim. kadulla kuvissa. Pornolehdetkin on kioskeissa sijoitettu siten, ettei puolitoistametrisen hukkapätkän katse niihin helposti osu. Mutta ehkä tuo televisio on vastaus (näytetäänkö siellä nykyisin tosiaan nonstoppina pornoa)?
Tosin mun on pakko antaa itselleni lupa miettiä myös sitä, että olisko sittenkin kyse siitä miten ihmiset jämähtävät siihen yhteen pillunkuvaan? Ihan totta, eikös Rakelin lelutestauksistakin ala olla jo vuosia, mutta silti sitä käytetään yhä esimerkkinä kun puhutaan siitä miten porno valtaa koko maailman? Kanavaa vaihtamallahan siitäkin olisi päässyt, eikö?
Ja vielä mua ihmetyttää se, että miksikähän miehiä ei tämä pornon ylitarjonta niin laajalti haittaa; en henkkoht. taida tuntea yhtään miestä jota asia haittaisi, joskaan en myöskään ainuttakaan joka avoimesti pornoistumista kehuisi. Ehkä miehet vain osaavat kääntää katseensa pois, olla tuohtumatta jos ei kiinnostakaan? En tiedä, ehkä joku mies osaisi vastata.
Itseäni ärsyttää usein lehtihyllyillä, jos haluaisi löytää jotain kivaa naistenlehteä luettavakseen; eipä jaksa kiinnostaa sata ja yksi asentoa joissa saat parhaan nautinnon ja viisitoista villiä vinkkiä suihinottoon. Ikäänkuin naisille ei osattaisi kirjoittaa mitään muuta.
Luen siis kirjoja.
Olen kyllä ajatellut seksimessuilla käyväni tänä vuonna. Kun en ole aikaisemmin käynyt. Mielenkiinnosta, en siksi että pitäisi.
Eräät ovat joutuneet katselemaan messujen mainosta jo vaikka kuinka pitkään, kun asuvat siinä vieressä. Ei ole kyllä käynyt mielessäkään, että tarvitsis mennä.
T: estynyt tiukkis ;-)
Miksi ei voi ajatella, että pornoa voi kuluttaa myös silloin tällöin ja jos siltä tuntuu? Tuskin se on väistämättä mielikuvituksen puutetta. Enkä ainakaan itse näe pornoa joka kerta, kun television aukaisen. Ennemminkin se on tietoinen valinta syöttää pornoa ruutuun. Seksi on kohtalaisen monimuotoinen asia enkä haluaisi tuomita sen osa-alueita, vaikka en niitä kaikkia ymmärräkään.
Pornon ystävien ja vihaajien ajattelu on ajoittain yhtä mustavalkoista.
En jaksanut lukea muita kommentteja, joten toistoa saattaa olla. Mielestäni juttusi lähti ihan aiheesta, mutta rönsyili muualle. Joka tapauksessa erittäin viihdyttävää ja terapeuttista tekstiä.
Jotenkin ärsyttää sekin, että pornotähdet ovat nykyään osa populaarikulttuuria ja joku Jenna Jameson jakaa nimmareita teinitytöille kun paraskin rock star. Eikö sellasia paitojakin ole kuin Porn Star. Todella kuulia.
Kai ihmiset kyllästyvät jossain vaiheessa tähän ja alkavat vaatia vanhoja arvoja takaisin. Onneksi itse ei tarvinnut kasvaa nuoreksi naiseksi kaiken tämän muotilesboilun yms. kanssa. Jos se olisi tabu niin voisi kiinnostaakin, mutta kun mikään ei enää hätkähdytä niin mitä seuraavaksi?
Tuolta voit lukaista, jos haluat kurkkia toisenlaista perspektiiviä.
Kirjoitin omasta, henkilökohtaisesta kyllästymisestäni erittäin ristiriitaiseen, kummallisia viestejä tyrkyttävään seksin kaupallistumiseen ja jokapäiväistymiseen. No onhan se normaalia, mutta kun se voi olla ihan oma asia, eikä minusta joku sexhibition esitä mitään muuta, kuin seksivälineitä, pornotähtiä ja hanki rahaa liikeyrityksille jotka tuottavat pornoa. Maksakoot ken haluaa siitä, että saa kaljahuuruissaan tiirailla pornotähtiä vellovan massan mukana, mutta älkää vetäkö johtopäätöksiä niistä, jotka sinne eivät halua mennä.
Webs, pointtini olikin se, että seksuaalisuutensa kanssa voi olla sinut ilman näitä massaviihdevirtauksia, että pitää tehdä sitä ja pitää tehdä tätä. En ole tässä viemässä seksuaalisuutta hävettäväksi tabuksi, eikö noin pitkästä kirjoituksesta tosiaan nähnyt, mihin se oli suunnattu? Ei itse seksiä vastaan, vaan kaupallisen seksin tyrkytystä.
Telkkarista en aio luopua, valitsen itse mitä sieltä katon ja tässä vaiheessa ei ole varaa millään katsoa tietokoneen kautta valkokankaalta yhtään mitään. Eikä ihan pian tulekaan.
Kiitos edelleen kommenteista.
-minh-
Se on tosin hienoa, että seksuaalisuuden yltä karisee vähitellen nämä tabut, jotka ovat iäisyyden aiheuttaneet ihmisille ahdistusta ja itsesyytöksiä. Porno ei sitä ole kuitenkaan saanut aikaan. Porno itsessään tuottaa asenteita täysin päinvastaiseen suuntaan, eli missään tapauksessa se ei tee seksuaalisuudesta luonnollista, vaan epäluonnollista. Porno näyttäisi olevan kauniiden, isopovisten ja paksuhuulisten naisten sekä isomunaisten seksimasiinojen kyltymätöntä puksuttelua. Kyllä seksuaalisviritteinen ympäristö aiheuttaa paineita ihan samalla tavoin, kuin entisaikojen kielteinen ilmapiiri.
Kyse on siis ennemminkin asenteista ja siitä mihin suuntaan pornoistuminen meitä johtaa. Ei siitä kanavaa vaihtamalla pois pääse. Voi olla, ettei se miehiä niin kovin ärsytäkään. Pornossa pätevät kaupallisuuden lait. Kun pitäisi olla aina kaunis ja haluttava, kykenevä ja cool, vähintään 50 % kansasta tuntee itsensä epäonnistuneeksi ihmisenä ja näistä ihmisistä suurin osa on nuoria tyttöjä, joiden itsetunto ei ole vielä kehittynyt katselemaan Rakelin pillua siellä täällä tai ymmärtämään, ettei kaikki kiteydy ainoastaan siihen yhteen asiaan ja sen ympärille pumpattuun vartaloon.
Vähän saman suuntaisesti kirjoitettiin juuri NONOssa.
http://nono102.blogspot.com/2006/11/stay-chic-ole-sairas.html
Joitakin näyttää ärsyttäneen postauksen tunnepitoinen tyyli ja mesoamiseni ja puolustaudunkin sillä, että on ihmisiä ja instansseja, jotka tuovat esiin asioita ja mielipiteitä tieteellisesti, objektiivisesti ja usein halvetin kalseasti.Hyvä niin, niitä tarvitaan. Mutta kun postaus lähti ihan henkilökohtaisesta kyllästymisestä ja nimenomaan niin, ettei siihen auta sanoa "vaihda kanavaa", kun se ei ole se pelkkä telkkari, mistä sitä tulee. Tässä blogissa mesoan ihan just niin paljon kuin huvittaa, joten live with it...:)
Enhän lue cosmopolitaniakaan, kuin juuri tällaisessa tarkkailumielessä. Kyllä se vaan on niin, että iltapäivälehdistä naistenlehtiin ja joka helvetin mediaan, jauhetaan seksivälineistä, seksin tavoista ja suuntauksista ja julistetaan vapautusta ja naisten oikeutta pornoon ja muuta. Kun minä menen huoltsikalle ostamaan röökiä, jonossa näen pornolehtien kansia, telineessä joka on puolentoista metrin korkeudella. Pornoseksipornoseksierotiikkaporno...pitääkö vetää säkki päähän tai muuttaa erakkoluolaan, jos ei halua iloita pornosta, kuten enemmistön suomalaisista väitetään tekevän?
Kyllä minä vaan olen huomannut muitakin kyllästyneitä...
-minh-
Täällä myös yksi tiukkapipo ilmoittautuu. Tänään viimeksi sain ihmetellä lehden äärellä (jossa kerrottiin, kuinka metroihin ei hyväksytty messumainoksia - VOI kyllä on taas oikein ilmaisun- ja sananvapautta loukattu..!), että jos näitä selitellään aina "parisuhde"juttuina, miksei niissä mainoksissa sitten koskaan näy tavallisia, piristyneitä suhdepareja, vaan aina niitä pumpattuja ja kiristettyjä vetyperoksidiblondeja.
Ja olisiko bb:n Saristakaan (kai se nyt vielä voittaakin tänään) tullut samanlaista kansallissankaria, jos se ei olisi AIKUISVIIHDEMYYMÄLÄSSÄ töissä - siis, kuinka vapautunutta ja coolia! On siinä läskeillä rumilla femakkotätskyillä nielemistä! - Ja köh, olenkin ihan tukehtumaisillani...
-minh-
Kun täällä näköjään keskustelu aiheesta jatkuu, haluan vielä kommentoida että itse en löydä erotiikkaa elävissä kuvissa kiihottavana, kauniina tai viihdyttävänä, vaan ihan oikeasti vaivaannuttavana.
Enkä pitäisi puhtoiluakaan pahana asiana, sen myönnän.
Mutta kuka tietää enää mitä on puhtoilu, siis muuta kuin se kliini porsliinipimpsi?
-minh-
Mies joka katselee pornografista materiaalia päivittäin ei kiihotu siitä niin paljon kuin mies joka ei juuri koskaan törmää pornografiseen materiaaliin (tämä on niin itsestään selvää, ettei haittaa että lähteeni on joskus vuonna 90 ostettu mökiltä löytyvä "Terapia"-niminen lautapeli)
Onhan tuossa pornossa nykyään aika paljon hypeä. en tiedä onko se kauheanpaljon ärsyttävämpää kuin lordi-hype. tietysti on vaivaannuttavaa katsella pikkusiskon tai vanhempien kanssa jos kovin rohkeaa materiaalia tulee televisiosta.
Ei minusta pornolehtiä kauheasti joudu kaupassa väistelemään. Vaikeampi minun on välttää törmäämästä oluthyllyihin joita yritän vältellä. ja seksuaalisuuden korostamista haitallisempaa on minusta tämä hienon viinikulttuurin nojalla alkoholinkäytön salonkikelpoistaminen. Omat puritaaniset vanhempanikin ovat menneet siihen halpaan.
Ja mitä tulee pornon sisältöön niin luotan, että markkinat toimii ja jos väki haluaa lähikuvia anaaliyhdynnästä niin sitä väki saa.
Pornon valtavirtaistumiseen kuvittelen liittyvän osiltaan sen, että ihmiset pelkäävät olla konservatiivisia ja tiukkapipoisia. Toisaalta myös sen, että porno on täydellinen markkina: sitä voi kasvattaa melkein rajattomasti, levityskulut ovat pienet ja katteet suuret. Siitä ei liho, eikä se aiheuta syöpää tai maksakirroosia.
Hyvä puoli pornoistumisessa on, ettei tarvitse kokea häpeäntunteita itsetyydytyksestä. tai ainakaan niin suuria varsinkaan jos ei ole jehova tai lestadiolainen.
En kyllä toisaalta panisi pahakseni jos Suomesta löytyisi pornoton kunta johon voisivat muuttaa kaikki ne joita liiaksi ahdistaa.
-minh-
Kannatan "antaa kaikkien kukkien kukkia" -maailmaa kuten sinäkin, ja olen vähän samoilla linjoilla kuin Webs -- nyt lähestytään toista ääripäätä siinä missä varsin vähän aikaa sitten naisten seksuaalisuudesta ei puhuttu lainkaan. Näkisin että vouhkaamisesta on etunsa, ainakin se iskostaa ihmisten päähän ettei naisen itsetyydytyksessä jne ole mitään kummallista, että naisetkin voivat käyttää pornoa ja seksileluja, vaatia seksuaalista tyydytystä jne.
Mutta toisaalta jaan kyllä ärtymyksesi, tavassa millä asiaa nyt tuodaan ilmi on jotakin aika kehittymätöntä. Luodaan kuva, että terve nainen haluaa AINA seksiä. Ja että terve nainen saa seksissä orgasmin (mikä itse asiassa johtuu siitä että seksi käsitteenä on muodostunut mieslähtöisesti -- ja miehille keskimäärin on seksissä tärkeää penetraatio ja laukeaminen.) Joten jos nainen ei saa orgasmia seksissä miehen kanssa, hän on väistämättä jotenkin viallinen. Miehilläkin on tämmöinen kuva ja siitäpä sitten itkua ja porua seuraa, kun nainen ei ehkä laukeakaan kymmenen kertaa yön aikana. Tai edes yhtä kertaa. Että mikä on vialla ja etkö rakasta minua ja mitä minun pitäisi tehdä toisin ja pitäisikö mennä lääkäriin ja, ja... Voi itku. Ja vaikuttaahan se naisen omaankin henkiseen tasapainoon.
Vaikka nautinkin eroottisista fantasioista, jopa pornosta (ja jopa tuotan sellaista), niin olen huomannut että jännitys väljähtää aika nopeasti ellei siitä pidä pausseja. Silloin kaikki seksiin viittaava rupeaa risomaan. Tälläkin hetkellä yritän välttää kaikkea siihen liittyvää. Joka tapauksessa suurin osa ns. aikuisviihteestä on täysin mielenkiinnotonta, epätodellista jyystämistä ja suunnattu hyvin visuaalisista virikkeistä kiihottuville ihmisille (yleensä miehille). Joskus parikymppisenä jaksoin siitä kiinnostua ja kiihottua, nykyään hyvin harvoin. Enemmän kiinnostaisi laadukas kirjoitettu tai kuvallinen viihde missä erotiikka on vain yksi osa sisältöä. Sellaista vain on aika vähän saatavilla.
Tämä kommentti oli tosi hyvä, kiitos siitä. Kun seuraavan kerran palaan pornoaiheeseen, saanko linkata tai nostaa tämän postaukseeni?
Jatketaan asiasta vaikka vuonna 2007...
-minh-